Pohjoismaissa ollaan yllättävän vapaita verrattuna jenkkeihin. Meillä ei olla koulutuksen suhteen riippuvaisia vanhemmista 18-vuotiaana saa itse päättää mitä haluaa ja minne haluaa. Meillä ei ole tarpeen jäädä toisen puolison tulojen ja terveysvakuutuksen varaan, jos ei ole varaa päivähoitoon (joka on siellä tolkuttoman kallista). Työnantajasta ei olla riippuvaisia, että saa terveysvakuutuksen. Jenkit eivät todellakaan tiedä ennen lääkäriin menoa, korvaako vakuutus käynnin, vai tuleeko flunssapolista 500 taalan lasku. Vakuutusten ja verolappujen kanssa meillä tulee valmis laskelma, joka on simppeli ja ennalta arvattava. Rapakon takana tarvitaan usein tilitoimiston ja juristin apuja. Pohjoismaissa istutaan saunaolutta nauttien, sillä välin, missä ahdistunut jenkki raapii tulevaisuuden suunnitelmiensa kanssa päätään. Koska pohjoismaissa on vapauksia esim koulujen ja päivähoidon suhteen, meillä itseasiassa tehdään enemmän työtunteja vuodessa taloutta kohden ja työn tuottavuus on parempaa. Tyypillinen viittaus sosialismiin jenkkilässä johtuu usein väärästä fokuksesta, että hyvinvointivaltion tehtävä olisi vain huolehtia lusmuista. Norjassa sossu ostaa jopa auton, jos se on välttämätöntä. Katsokaapa työttömyystilastoja, niin lusmuilijan paratiisissa ei paljon lusmuilla. IMF luetteli ongelmia USAn talouskasvun tiellä ja yksi niistä on nimenomaan köyhyys. Köyhyysloukussa olevat yksilöt eivät ole tekemässä tuottavaa työtä, vaan yrittävät selvitä ilman asuntoa ja koulutusta. Miljardeja työtunteja valuu täysin hukkaan.