>>533561
Ei. Ei ole. Siinä vaiheessa kun odoteltiin hoitojen alkamista niin ainut vaihtoehto oli siinä vaiheessa alkoholi. Tuli pikkuisen ongelmia kun olin juomajakelussa ja vaimolla mielenterveysongelma sekä alkava alkoholiongelma kun hoitoa ei saanut. Silloin toimi vielä jotenkuten hoito. Pääsi sentään 3kk:n sisällä hoitoon. Hoitoja tehtiin paljon. Osa ei toiminut halutulla tavalla. Sitten kun näytti hyvältä, mutta lääkettä keho vaati yhä enemmän ja enemmän, jonka jatkona tuli addiktio hoitolääkkeisiin. Niistä yritettiin sitten päästä eroon, joka ei sitten onnistunutkaan ihan kotikonstein. Tiettyä lääkettä aloitettiin käyttämään 0,5mg joka oli sitten 4 kk:n ajassa noussut 14mg. Lääkkeen vieroitus ei mennyt aivan putkeen valtion hoidossa. Lopulta mentiin hirveän tappelemisen jälkeen Auroraan, josta järvenpään sosiaalisairaalaan. Sosiaalisairaalasta kotiutuneena 1kk:n jälkeen alkoivat viekkarit. Viekkareihin ei saatu yhtään apua. Lopulta viekkareiden takia alkoi kurkkuongelma (pala kurkussa), nielemisongelma. Nukkuminen ei onnistunut. Viikon aikana vaimo ei nukkunut kuin muutaman tunnin. Joka ilta soitettiin ambulanssi, joka vei meitin malmille. Malmilla pari tuntia katseltiin, josta pihalle. Ei hoitoa minkäänlaista.
Perjantaina ambulanssikuski raivostui tilanteelle. Huusi hoitavalle psykiatrille keskellä käytävää, että ihmisiä ei voi kohdella noin. Tähän on tultava muutos. Ei meillä ole yksinkertaisesti aikaa ja kykyä hakea joka päivä ihmistä sairaalaan missä ei saa mitään hoitoa. Sen jälkeen alkoivat toiset tuulet. Minä puutuin myös tähän. Tämän jälkeen vaimo pääsi vieroitushoitoon auroraan. Vietti aurorassa 3vko jossa vaihdettiin koko lääkitys. Siis kaikki, jotka oli aikaisemmin todettu toimiviksi. Lisättiin mielialalääkkeitä sekä monia muitakin. Katselin touhua ja soitin parin kolmannella viikolla vaimolle joka itku kurkussa kertoi miten mieliala on viety nyt täysin nolliin vaikka piti tulla vieroitusta.
Tämän keskustelun jälkeen soitin auroran osaston ylilääkärille. Hän kertoi, ettei mitään sellaista olla havaittu. Pyysin keskustelua tilanteesta, siihen ei suostuttu. Päätin ottaa yhteyttä Apulais kaupunginjohtajaan, Tuula Haataiseen (tiedän, tiedän). Minulla oli tämä keskustelu tallessa vanhassa mailissa. Saatiin keskusteluyhteys Auroraan saman viikon perjantaille. KEskustelu meni oikein hyvin ja vaimo päätettiin kotiuttaa ilman lääkitystä, koska siitä oltiin valitettu. KEskustelun jälkeen ylilääkäri tuli kysymään miksi en ottanut yhteyttä suoraan häneen, vaan Haataiseen. KErroin, että jos herra viihtii edes vähän katsella puhelinlogia niin siellä kerroin vaimon huolista juuri sinulle. Et ottanut niitä kuuleviin korviisi.
Kotiutuksen jälkeen suoraan Mehiläiseen psykiatrille omalla rahalla. Lääkitys sieltä minimaalisena, jota vähennetty nykyiseen määrään. Eli, jos haluaa suomessa mielenterveyshoitoa niin yksityinen on ainut tie. Se on ainut tie, sillä kunnallisella ja valtiolllisella puolella tulee aina, aina ylilääkitys kyseeseen. Tilanne muuttuu jatkuvien psykiatrien ja lääkäreiden vaihtojen takia. Jokainen haluaa oman määritelmänsä tilasta ja tunnosta sekä siihen soveltuvan lääkityksen.
Nyt on tilanne oikein hyvä. Kunnallisen puolen mielenterveystyötä ei enää käytetä. Kunnallista sairaanhoitoa näissä asioissa käytämme vain ja ainoastaan reseptin uusimiseen. Mitään muuta mielenterveystyötä ei sieltä tarvita.