>>78

[ phpvArNiJ.jpg ] [0.11 MB] [image/jpeg]

The llama (/ˈlɑːmə/; Spanish: [ˈʝama] locally [ˈʎama] or [ˈʒama]) (Lama glama) is a domesticated South American camelid, widely used as a meat and pack animal by Andean cultures since the Pre-Columbian era.

The height of a full-grown, full-size llama is 1.7 to 1.8 m (5.6 to 5.9 ft) tall at the top of the head, and can weigh between 130 and 200 kg (290 and 440 lb). At birth, a baby llama (called a cria) can weigh between 9 and 14 kg (20 and 31 lb). Llamas typically live for 15 to 25 years, with some individuals surviving 30 years or more.[2][3][4]

They are very social animals and live with other llamas as a herd. The wool produced by a llama is very soft and lanolin-free. Llamas are intelligent and can learn simple tasks after a few repetitions. When using a pack, they can carry about 25 to 30% of their body weight for 8 to 13 km (5–8 miles).[5]

The name llama (in the past also spelled 'lama' or 'glama') was adopted by European settlers from native Peruvians.[6]

Llamas appear to have originated from the central plains of North America about 40 million years ago. They migrated to South America about three million years ago during the Great American Interchange. By the end of the last ice age (10,000–12,000 years ago), camelids were extinct in North America.[5] As of 2007, there were over seven million llamas and alpacas in South America, and due to importation from South America in the late 20th century, there are now over 158,000 llamas and 100,000 alpacas in the United States and Canada.[7]

The llama (/ˈlɑːmə/; Spanish: [ˈʝama] locally [ˈʎama] or [ˈʒama]) (Lama glama) is a domesticated South American camelid, widely used as a meat and pack animal by Andean cultures since the Pre-Columbian era.

The height of a full-grown, full-size llama is 1.7 to 1.8 m (5.6 to 5.9 ft) tall at the top of the head, and can weigh between 130 and 200 kg (290 and 440 lb). At birth, a baby llama (called a cria) can weigh between 9 and 14 kg (20 and 31 lb). Llamas typically live for 15 to 25 years, with some individuals surviving 30 years or more.[2][3][4]

They are very social animals and live with other llamas as a herd. The wool produced by a llama is very soft and lanolin-free. Llamas are intelligent and can learn simple tasks after a few repetitions. When using a pack, they can carry about 25 to 30% of their body weight for 8 to 13 km (5–8 miles).[5]

The name llama (in the past also spelled 'lama' or 'glama') was adopted by European settlers from native Peruvians.[6]

Llamas appear to have originated from the central plains of North America about 40 million years ago. They migrated to South America about three million years ago during the Great American Interchange. By the end of the last ice age (10,000–12,000 years ago), camelids were extinct in North America.[5] As of 2007, there were over seven million llamas and alpacas in South America, and due to importation from South America in the late 20th century, there are now over 158,000 llamas and 100,000 alpacas in the United States and Canada.[7]

tesnk

test

Vesuuv (itaalia Vesuvio, ladina Vesuvius) on vulkaan Euroopas Apenniini poolsaarel Türreeni mere kaldal. Ta asub Campanias Napoli lahe ääres Napolist kagus. Vulkaan on tänapäeval 1281 meetrit kõrge. Vesuuv on ainus tegevvulkaan Euroopa mandriosas.

Vesuuvi ümbruses on toimunud mitu sõjaajalooliselt olulist sündmust: pärimuse järgi hukkus Vesuuvi lähedal 340 eKr võitluses latiinide vastu Publius Decius Mus vanem, 73 eKr kogus seal oma poolehoidjaid Spartacus ning 553 langes Vesuuvi lähedal Lactariuse mäe juures viimane idagootide kuningas Teja, võideldes Bütsantsi väejuhi Narsesega.

[ phptjIRpQ.jpg ] [28KB] [image/jpeg]

Koordinaatit: 40°49′N, 14°26′E
Sijainti Italiassa, lähellä Napolin kaupunkia.
Geologia
Tyyppi kerrostulivuori
Purkautunut viimeksi 1944

Vesuvius (ital. monte Vesuvio) on tulivuori Italiassa. Se on 1 281 metriä korkea[1] ja sijaitsee Napolista yhdeksän kilometriä itään Napolinlahden lähistöllä. Tulivuoren rinteillä sijaitsee useita kaupunkeja ja useita miljoonia ihmisiä asuu mahdollisten purkausten vaikutusalueella.[1]

Vesuvius on purkautunut useita kertoja, joista tunnetuin tapahtui 24. elokuuta 79 jaa. Silloin purkaus tuhosi Pompejin ja Herculaneumin kaupungit ja tappoi tuhansia ihmisiä. Purkauksen kuuluisin uhri oli Plinius vanhempi, roomalainen kirjailija ja luonnontieteilijä. Vesuviuksen viimeinen purkaus tapahtui maaliskuussa 1944.[1] Sitä pidetään kuitenkin vaarallisena, vaikka toisinaan tulivuoret pitävät jopa tuhansien vuosien taukoja purkausten välillä. Vesuvius on rakenteeltaan keilamainen kerrostulivuori, jollaisia on mannerlaattojen rajalla. Tulivuoresta purkautuu jähmeää andesiittista laavaa. Vesuvius on rakentunut muinaisen Monte Somman tulivuoren kalderaan, joka on alkanut kehittyä vähitellen 17 000 vuotta sitten.[1]

Sisällysluettelo

1 Vesuviuksen purkaukset
2 Vesuvius populaarikulttuurissa
3 Lähteet
4 Aiheesta muualla

Vesuviuksen purkaukset
Vesuviuksen purkaus 26. huhtikuuta 1872.

Vesuviuksen purkaukset johtuvat Afrikan laatan työntymisestä Euraasian laatan alle. Afrikan laatta sulaa maan syvyyksissä ja nousee ylös andesiittisena, sitkeänä laavana. Vesuviuksen purkaushistoriaa on kirjoitettu muistiin erityisesti vuodesta 79 jaa. lähtien. Varhaisin havainto on eräiden lähteiden mukaan peräti vuodelta 2500 eaa. Vesuvius on purkautunut useita kertoja antiikin aikana ja keskiajalla sekä uudella ajalla. Isoja purkauksia on ollut viimeisen 17 000 vuoden aikana kahdeksan kappaletta.[1] Vuodesta 79 alkaen purkauksia oli vain ajoittain, kun taas vuodesta 1631 vuoteen 1944 niitä oli säännöllisemmin.[1] Näistä paljon tuhoja aiheuttanut vuoden 1631 purkaus on ollut suurin vuoden 79 purkauksen jälkeen.[1] Vuoden 1631 purkauksessa kuoli 4 000 ihmistä.[2]

1700-luvulla oli kuusi purkausta ja 1800-luvulla kahdeksan, joista tunnetuin oli 1872. 1900-luvulla on Vesuvius purkautunut vuosina 1906, 1929 ja 1944. Vuoden 1944 purkaus tuhosi kylät San Sebastiano al Vesuvio, Massa di Somma ja osan San Giorgio a Cremanon kylästä. Vuoden 1944 jälkeen Vesuvius ei ole purkautunut.[2] Aktiivisina kausina purkausten välit ovat vaihdelleet 18 kuukaudesta 7,5 vuoteen, joten meneillään on pisin hiljainen kausi 500 vuoteen.

tititii

test

test

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

>>22
asd

ei

>>22
test

>>23
hehe

testiviesti hehe asd a

asd

miksi toi tyttö hymyilee?

aa

aa

CCCCCCCCCC

BBBBBBB

AAAAA

test

test

test

test

[ 59342d8d75401.mp4 ] [0.37 MB] [video/mp4]