Kasarilla ihmiset oli vielä täyspäisiä. Ei kikkailtu kuten Juha jota sittemmin aina sattu leukaan. Nykyään kaikki on erityisherkkiä, on sitä ja tätä ynnä tuota ja näitä lääkärikirjasta lukastuja sivuja ja kaikki vaatii, että kukaan ei saa tehä mittään mitä ite ei tekis. Näkeehän sen jo kaupunkisuunnitteluissakin: minä en aja autoa, koska saan traumaattisen kokemuksen siitä joten autotiet on poistettava ja laitettava tilalle psykofyysisturvallisia sähköpyöräreittejä tai vähinkäänkin jotain semmosia. Ja minä sitten puolestaan saan ahdistuskohtauksen kun näen muurahaisia: ei niissä ole demokratiaa vaikka hyvänä pointtina onkin, että nainen johtaa niitä. Tai no tarkemmin ajatellen sehän on juuri sitä mitä minä haluan joten kaikki muut kuin muurahaispesät on kiellettävä. Mutta määpä en halua pyöriä ollenkaan sillä niitä varten pitää tehdä asfalttia ja ne muurahaisetkin joutuu kuolemaan näläkään ja sitten patterit vielä kohisee ja sen semmosta.
Sen ny vielä ymmärtää, että ku rahotuksesta säästetään niin pahimmatkin mielenterveyspotilaat saa steppailla vapaana, mutta se että niiden harhasia selityksiä kukaan päättävässä asemassa oleva ikinä kuunteleekaan niin se, se on se menolippu hullujen huoneelta johdettuun maailmaan. Saatana.