>>503011
No sehän oli tuota tämä tämä Oulun yliopistolla majaa pitäny.. ... perkele. Ootas ny, kyllä mää sen tievon kaivan essiin. Ortotopologian professori se kuitenki oli. Aah, Aapo Heikkilä. Koko yliopiston oma lemmikki. Oli aikonaan opiskellu ihan, mutta syystä tai toisesta valakkas urakseen vähemmän virallisen akateemikon uran.
Sillä kuulemma oli tuttuja ihan Oulun Yliopistollisen Keskussairaalan (OYKS, nykyään kirjainvähennettynä Oys) lääkäreissäkin saakka joitten luona saatto joskus vähemmän varoissaan olevana käydä juttelemassa ja kainovienosti kysellä, että mitenkäs ne finanssipuolen asiat on edistyneet. Se oli merkki tutuille, että Aapo tarttis vähän sponsorointia niin antoivat sille jonkun setelin käyttövaraa sitten aina. Helevetin hienoa porukkaa.
Ja siihen aikaan vielä omalaatusia arvostettiin niin tosiaan yliopisto anto sille oman konttuurin jostaki siivouskomerosta. Opiskelijat tykkäs siitä ihan helevetisti ja sen "luennoilla" joissa muun muassa matemaattisesti laskettiin tontun hatun tilavuuksia oli niin suosittuja, että vaan nopeimmat ehti luentosaleissa tuoleille, loput istu portailla tai seisoskeli. Sille pidettiin aikonaan ihan yliopiston tiloissa oma esittelynsäkin missä kerrottiin sen historiikista jne. En nyt tähän hätään muista, että oliko jo kuollu siihen mennessä. Olettaisin näin äkkiväkkiseltään.
Kylillä kiertelee monenlaisia muistoja, tarinoita ja teorioita siitä miten Aaposta tuli oman alansa kiistaton ykkösnimi. Jotku tarinat kertoo, että heppu vaan kilahti kun luki liian monimutkasia juttuja opetuspuolelta, osa taas meinaa että se oli vaan sen lepposa näkemys elämään ja sen omituisuuksiin. Ne sen piirtämät "kaavat" tai "teoreemat" oli ihan puuta heinää ja kyllä se tais kaikesta päätellen itekkin tajuta sen. Sillä oli vähän semmosta humoristin vikaa niin meni sitten sen mukana :)
Niillä sen luennoilla kans kiersi hattu johon jokainen sai osallistua sellaisella hyväntekeväisyyden määrällä mikä sopi omalle kukkarolle.
Emmää muista oonko sanonu täällä ennen, mutta mulla on vähän semmonen heikko kohta näille menneiden aikojen (vaarattomille) kylähulluille. Itekkihän mää oon ikään ku semmonen ja vähän kyllä valitettavasti vaikuttaa sille, että taidan olla lajini viimeisiä ellen jopa viimeinen ainaki tällä seudulla. Nykyään jokaisen pitää vaan fanittaa jotaki tanssii tähtien kanssa ja kuunnella muotimusiikkia. Ja ne jotka ei välitä vittujakaan enää siitä mitä muut niistä aattelee, mutta on silti hyväntahtosia niin ei niitä enää näy tai kuulu ympäristössä siten ku mun nuoruuvvessa. Ehkä lääkkeet on nykyään passivoivampia ja muutenki ihimisten peleko olla omia ittejään on kasvanu sen verran suureksi ku telekkarissa sanotaan, että minkä näkönen ihimisen pittää olla ja minkälaiset vaatteet sillä pittää olla, minkälaiset ajatukset ja sen semmosta. Semmoset harmittomat oman tiensä kulukijat tuntuu kadonneen kuvioista tässä viimesimmän 20-30 vuoden aikana.
Ei niitä ainakaan laitoksiin oo sulettu. Liekkö ne sitten lannistettu muilla konstein että eivät sano ennää mittään kellekkään.
