Perheellä oli monivuotinen "lemmikki" harakka. Söi kädestä, pomppi mukana, istui olkapäällä jne. Selvisi omillaankin. Eräänä päivänä lintu vain oli kadonnut ;_; Eikai niin tavaton tarina korvessa asuville.
>>607855 Meidän nurkilla oli vastaava yhteislemmikki, sekin harakka.
Kun se yht'äkkiä vaan katosi, niin parin viikon sisällä pelokkaat lapset tulivat itkien kertomaan aikuisille, että jyrki oli antanut sille ruokaa ja löyönyt LUJAA jollain mailanpätkällä. Harakka oli vielä yrittänyt turvaan, mutta mm. katkennut siipi esti lentämisen ja joku muu osuma tehokkaan hyppimisen, joten jyrki sai kiinni ja hakkasi sillä jonkin mailanpätkällä kunnes harakka lakkasi liikkumasta.