Nimittäin vuonna '98 eräs työkaveri otti lähipizzeriassa useamman täytteen pizzan ja alkoi rähjäämään, kun aurajuustoa ei (hänen mielestään) näkynyt. Siihen sitten paikan omistaja kiukkuisena "she ollah shiellä allah!"
Nelitonninen Amigani tuossa. Maksoi 15.000 markkaa. Sitä sitten laajentelin aina kun töissä kävin. Kallista ja mieltärauhoittavaa kun ostaa kolmen tuhannen markan näytönohjaimen, tuhannen markan äänikortin sekä 6500 tuhatta markkaa maksavan turbokortin. Sekä perään scsi-levyjä sun muita vermeitä. Se oli laatuaikaa se. naureskelin Puuceen- toimimattomuudelle. Joka vitun vaiheessa kiukutteli kun katselin porukoiden toimia.
Amigan videoeditointijärjestelmä maksoi tuohon aikaan joku 200 000 markkaa. Tuolla rahalla ammattivermeitä ei edes katseltu. Moni muutti mielensä kun näki Amigoiden kyvyt videotuotannossa. Ei oltu kuultukaan tietokoneella tapahtuvista editoinneista. Amigalle kehitetty Video Toaster oli vitun loistava laite.
Amigat olivat myös ahkerassa käytössä NASA:lla. Laskivat paljon lentoratadataa. PC:lle ei tuohon aikaan annettu mitään niin monimutkaista jos sillä on vaara kaatua.
Oma kosketus koneisiin alko serkkujen Amiga 500:lla ja sittemin rikkaammat perheet hommas 386 penoja, joilla kaikki kylän killit pelas vuoroissa. Meillä tuo eka kone oli Pohjanmaan Mikron Pena MMX 200Mhz, ja kikan kovo, muistin määrää en muista. Mukana oli kajarit, 15" näyttö, hiiri sekä näppis, hintaa tolla paketilla oli 16 500 Mk.
2003 rakentelin ekan oman koneen AMD alustalle ja siitä eteenpäin onkin ollu elämä alamäkeä.