Rekisteröitynyt 15.10.2017 19:05:42
Nähty 187 päivää sitten
Sukupuoli Mies
Viestejä 862
Tageja annettu 15
Vierailuja 2 993
Medioita 8
Medioiden näyttökerrat 3 325
Plussia 136
Saavutuksia Ei ole
[ Profiili | Mediat | Syötteet ]
+   21.11.2020 02:40:34    
Sodanpelon varjossa ekaluokkalaisille jaettiin heidän ensimmäiset kirjansa sitten rippiraamatun; tuohesta taitetut, kannenpaksuiset morseaapiset. Kotiläksyinä nakutettiin sitten sormilla pöydänkulmaan niin, että se sai isoisän taantumaan takaisin luotiuniinsa, joissa Führer sähkeessään pyysi, että "tuo maitoa tullessasi".

Pian jo keksittiin joulut muistuttamaan puutteenalaisuudesta, joista ennen joulua muistutti vain ympäri vuoden puutteenalaisuus itsessään, mutta talven päättymättömään pimeyteen pieni lisämuistutus oli toki paikallaan. Lapset olivat lommoposkisia luuviuluja, ja perheen viimeinen hevonen jouduttiin laittamaan lihoiksi harva se päivä.

Äiti söi raskauspörinöissään kynttilöitä ja synnytti, saunassa totta kai, jotta kun kumpikaan asianomaisista ei siitä kuitenkaan selviäisi, niin sitä verta ei sitten saisi niistä lauteista kuin lauteet polttamalla, kun taas ulkona synnyttäessä olisi hurme kadonnut pellolta jo aamuun mennessä, äiti kevääseen mennessä.

Mihinkään ei ollut varaa, joten kaikki tehtiin omasta metsästä. Talo rakennettiin hakkuuaukealle, liiteri ja sauna talon tuomaan pihaan, laituri rantaan ja vene laituriin. Niin veisteli isä lapsilleen tuohesta myös vaatteet ja ne koulukirjat. Koivusta vuoltiin leikkiautot- ja junat, lahosta männystä uusi vaimo, tammesta salarakas ja pajusta kesälomamatkat ja lapsille muutama hyvä muisto. Se mitä jäi kaarnaa yli, syötiin tai leikittiin pieninä veneinä järven selälle, jonne viimeisenä talvena karkasi isäkin, syystä taikka toisesta upoten jäihin.

Lapsille ei jäänyt kuin sienten syömä uusi äiti ja muutama isän veistämä muisto. Jouluun mennessä lelut oli syöty tai poltettu, vene ja vaatteet myyty aarinmittaista metsäpalstaa vastaan ja saunaa lämmitetty viimeisilläkin liiterinseinillä. Syttyi sota ja lapset kerääntyivät pöydän ääreen nakuttamaan "Isä meidän" niin että lakka lohkeili ja saivat sormiinsa tikkuja.

Tikkuiset sormet tulehtuivat pahoin, ja niin lapset valjastivat perheen viimeisen hevosen matkaan, kohti isoa kirkkoa. Vaivaa hoidettiin, kuten ajan tapaan jokaista vaivaa hoidettiin; eetterillä ja amputaatiolla. Ensimmäiseltä lähti sormet, toiselta jalat ja kolmannelta pää. Pervitiinin pökerryttämä puoskari olisi sohimisellaan laittanut lapset useampaankin osaan, jos ei olisi välissä jo telonut itseltään henkeä. Perheen viimeinen liittyi sotaan, ja opeteltuaan käyttämään kaukokirjoitinta suullaan yleni hän pian sähköttäjäksi. 31 palvelusvuoden jälkeen menehdyttyään neuvostoliitossa vihollisen väijytyksessä, muistetaan hänet sekä uskomattomasta nopeudesta piestä teleksiä etuhampaillaan, sekä neljä hävittäjää budjetista syöneestä puhelinlaskusta, sikäli että hän oli vahingossa aina sähköttänyt roaming päällä.
21.11.2020 03:54:51
#411413 [+1] Piilota Suosittele

>>411401
"...ja molempiin suuntiin oli ylämäki, navetta paloi joka yö"
Mutta ihan totta puhuen, nämähän ovat loistavia, vaikka harvakseen jaksan keskittyä lukemaankin.
En ole aikaisemmin näitä tainnut kommentoidakaan, mutta nyt on sekin synti sovitettu.

[ 3 viestiä | ]