Sillon joskus kun muutin tähän nii pidin pienimuotoset tuparit ja kutsuin vaa pari kaveria kaljottelee ja saunoo.
Kaverit oli lähteny jo aamulla ja heräsin joskus iltapäivästä ovikelloon rimputukseen.
En ollu sillon viä harjaantunut asumaan yksin ja sinisilmäisenä avasin oven vaikka oli krapula.
Siä oli kaks sarjakuvahahmoa, imurikauppiaat saatana ja olin vielä niin pöllämystynyt et mielen seikkaillessa päästin ne sisään.
Ne alotti myyntipuheen ja sanoin heti et mulla ei ole rahaa, se ei kuulemma haitannu. Annoin vähä painavampaa sanaa et tajuais lähteä vittuun, mut eivät lähteneet, varmaa ajatteli et toi on tarpeeks tyhmä kun se päästi meidät sisään.
Se jetro rostedin näkönen tyyppi alko imuroimaan mun mattoa, totesi vaa et ota keittiönki puolelta ja aloin ryystää viinaa suoraa pullonsuusta olleen edelleen kalsareilteen ja se toinen tyyppi vaa katto semmosella ei saatana ilmeellä.
No se viinahan kilahti aika nopeesti nuppiin, tunsin jo leijuvani kun se ukko lopetti maton imuroinnin ja jatko myyntipuhettaan.
Se näytti pölypussia joka oli hirveessä paskassa ja pitkissä hiuksissa. Tässä kohtaa olis varmaa hyvä tietää et mulla tai mun kavereilla ei oo pitkiä hiuksia, ja olin sen maton ostanu just muistaani 2päivää ennen tätä vitun kauhunäytelmää.
No kerroin sille aika kärkkäästi mielipiteeni siitä imurista ja suositin sille työpaikkaa sirkuksessa taikurina.
Se toinen ukko oli vähä jo hivuttautunu oven suuntaan mutta tää jetro rosted vaan jatko että ota osarilla tää meillä on hyvät tarjoukset ja matalat korot, kysyin paljo se korko on, ei vastannu mut tiesin että minimissää 20%, ei mulla siis ollu pienintäkää aikomusta ostaa mitää, kunhan tuhlasin niiden aikaa kun ne tuhlas mun aikaa.
Lopulta sit jouduin karjaseen että nyt vittu ulos täältä tai menee painiksi saatanan runkkarit.
Ei oo sen jälkee sarjakuvaukkoja näkyny.