En koskaan pitänyt Böömin Rapsutusta minään muuta kuin teennäisenä shittinä, joka oli progetyyliin tehty vain itselle ja kavereille. Ja sitten se onkin kova yleisöhitti. Pthyi.
Sen sijaan pitää tunnustaa, että kun Highlanderissa soi ikääntyneen vaimon kuollessa
But touch my tears with your lips Touch my world with your fingertips And we can have forever And we can love forever Forever is our today