>>478912 ei se ole ihan niin yksioikoista. Tarina kuuluu näin: "Mutta kun Oonan tiesi, ettei jälkeläinen olisi oleva hänen, niin hän antoi, aina kun yhtyi veljensä vaimoon, siemenensä mennä maahan, ettei hankkisi jälkeläistä veljelleen. Mutta se, minkä hän teki, oli paha Herran silmissä; sentähden hän antoi hänenkin kuolla."
Konteksti tässä on että Oonanin oli tavan mukaisesti pitänyt ottaa itselleen kuolleen veljensä vaimo (jumala oli aiemmin "antanut veljen kuolla koska se ei ollut tarpeeksi otollinen"), mutta jos tästä liitosta olisi siunaantunut poikalapsia niin Oonan olisi menettänyt veljensä perinnön niille. Tästä syystä hän oli varuillaan eikä laskenut mälliä sisään.
Mutta mikä tässä oli se kuoleman arvoinen teko? Perintöketkuttelu? Coitus interruptus tai ehkäisy ylipäänsä? Sekö ettei pannut kuolleen veljensä vaimoa kunnolla niinkuin kunniallisen miehen kuului? Vai se oletettu tekninen toteutusyksityiskohta?
Oli miten oli, Oonan muistetaan ikuisesti vain runkkarina.