Meillä oli duunissa aikanaan yks puhevammanen joka oikeen hönkäsemällä puhu ja helevetin hilijaa. Siis silleen, että "Huohuohmenta....". No se oli sitte kertaalleen työmaan ruokalassa ja siellä oli tietenki joku nuori likka tiskin takana. Se hiippaili siihen ja ku oli lättyjä tarijolla niin sano, että ottais "hillhua". Ehän se likka kuullu mitä se yritti kuiskailla niin sano uuestaan, että ".... hillhua...". Jätkät sitte huus isoon ääneen, että "PILLUA SE HALUAA". En tiiä oliko tosi juttu, mutta siinä porukassa oli kyllä semmonen kokoelma omituisten otusten kerhosta, että saatto hyvinki olla totta.
Yks toinen oli semmonen, että se ei puhunu jos ei ollu ihan pakko. Asu viiskymppisenä äitinsä kans vanahassa rintamamiestalossa. Vitun laiha heppu. Ku tuli duunimaan kustantama ruokailu niin se veti ainaki kahen eestä sapuskaa. Oli käsittämätön asia, että miten niin pieneen mieheen mahtuu niin vitusti sapuskaa. Oli varmaan läpipaskoja. Ei se mihinkään erityiseen työporukkaan kuulunu vaan oli vähän ku semmosessa höppänöiden kerhossa jossa kaikellaiset muutkin omituisuudet sai käydä töissä eikä niiltä liikoja ootettu.
Ei ikinä tuhulannu penniäkkään ja monet kerrat se nähtiin syömässä roskiksesta omenan karoja tai raapimassa pizzalaatikosta siihen jääneitä juustoja. Oli se kerran kuulemma sitte käyny ulukomaillaki, mutta unohtanu lompakkonsa kottiin. Siellä se oli viikon verran nukkunu lentokentällä ja päivät vedelly pitkin hiekkarannikkoja. Kai sillä oli kuitenki rahaa aika vitusti, mutta kaikki piti laittaa säästöön. Niijjoo, kerran sitte yks tyäukko oli menny vuoron jäläkeen pesuhuoneeseen, että käy suihkussa. Oli melekeen saanu slaakin, ku tää edellä mainittu sankari oli ollut kaikessa hilijasuuessa siellä pimiässä suihkussa munasillaan joogaamassa. Että semmosta tällä kertaa. Kohta muuten pääsee hakkeen lissää kalijaa.