Tässä on uusi Repon lempikolikko! Tällä kertaa se on puolalainen neljännestaaleri, eli ort, tai 18 rossaa vuodelta 1621. Oli laajalti käytössä Moskovan valtakunnan ulkopuolisessa venäläisessä maailmassa, eli nykyisellä Valko-Venäjällä ja Ukrainassa ynnä muualla. Näitä löytyi raha-aarteista vielä 1700-luvun puolella nykyisten Valko-Venäjän ja Ukrainan alueilta! Etupuolella on Puolan kuninkaan ja Liettuan suuriruhtinaan, eli Sigismund kolmannen kuva. Se kaveri ehti vaikka minne, hän oli Kustaa Vaasaan pojanpoika, eli Ruotsin laillinen kruununperillinen! Ja siitähän sitä vasta kuseen jouduttiinkin! Hurrit eivät hänestä kuitenkaan erityisemmin pitäneet ja Sigismundin puolalaisruotsalainen kuninkuus kaatui lukuisiin historiallisiin, uskonnollisiin ja poliittisiin ongelmiin. Nuijasota ym.
Eihän Sigismund ollut Eerikin poika, vaan Juhanan. Kuninkaaksi tuli Sigismundin setä Kaarle, eli Kustaa Vaasan jälkeläisten olo valtaistuimella sinänsä ei ollut ongelma, vaan Sigismundin katolisuus ja puolalaisuus.
>>325763 entä jos pointti onkin iloita siitä että omaa jotain, eikä niinkään luovuttaa pois? eihän se kiinnosta kuoleman jälkeen mitä sille käy, vaikka ennen kuolemaa se saattaisikin mietityttää.
en tunne repostnikkiä henkilökohtaisesti, mutta epäilen että se ei ole ihan tässä heti kuolemassa :D
Ei sitä epäillytkään, että ei nauttisi. Lähinnä sitä, että keräilee jotain koko elämänsä ajan jotka sitten poistuvat kuollessaan. Ei siinä muuta syvällisempää ollut.
Kun kuolen, koko omaisuuteni katoaa joka tapauksessa taivaisiin - tai verenimijäsukulaisille. Paitsi kolikkokoelmani, joka on toivottavasti mun kuollessani niin hyvä että sitä ei hävetä testamentilla lahjoittaa jollekin kunnolliselle museolle.
Noihin aikoihin Puolassa ei taidettu pitsoja suuremmin harrastaa, mutta varmaankin jotain vastaavaa olisi hyvinkin voinut saada. Tai ainakin runsaasti kaliaa.