Näillä meidän keskiaasialaiset ystävämme ostivat jokapäiväisen leipänsä 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle asti. Nämä valmistettiin nykyisen Uzbekistanin alueella Buharassa ja Hivassa, mutta ne olivat laajalti käytössä koko Turkestanissa. Neuvostoliiton kultarupla korvasi ne vuonna 1924.
Ne näyttävät tuossa siltä kuin ne minulle tulivat. Kunnollisessa järjestyksessä (jossa ne muuten ovat jo nyt) ne ovat paljon vähemmän fotogeenisiä, kun ajatellaan tavallista ihmistä joka näkisi outoja islamilaisia kolikoita erikseen.
Ja miten nuo ovat sun mielestäsi pilalla? Kaikkiin numismaattisiin kohteisiin ei voi soveltaa moderneja keräilyromustandardeja.
"kuuluisia" ne ovat koska marisin niistä tilapäivityksissäni jo aikoja sitten.
En valitettavasti osaa. Tuossa kuvassa näkyy kolikoita viidestätoista sentistä viiteenkymmeneen euroon. Tällaisilla kolikoilla ei ole oikeaa vakiintunutta arvoa, niitä keräillään niin äärimmäisen harvoin vakavasti, että ns. markkinahintaa ei voi muodostua edes teoriassa. Hinnan määrittävät huutokaupat ja niihin sattumalta osallistuvat keräilijät.
Lisäksi, rahan ostovoimaa on hyvin vaikeaa analysoida ja verrata. 2010-luvun Suomi ja 1850-luvun Turkestan ovat joka suhteessa niin erilaisia yhteiskuntia että vertaamisessa ei ole kovinkaan paljoa järkeä.
Sori. Tarkotin siis niiden arvolla sitä, että saiko vaikka tommosella keskikokosella kolikolla leivän vai pitikö antaa enemmän rahoja kauppiaalle. Harvinaistahan se ois osata semmosta sanoa, mutta oon kyllä kovasti tykänny kun vanhoista ajoista kertovissa jutuissa mainitaan vaikka, että viidellä dollarilla sai viikon ruoat niin siitä osaa jotenkuten kääntää sen arvon nykyrahaan. Laita joku kerta enemmänki kuvia nuista sun kokoelmista.
Tämä on yksi kaikkein kiinnostavimmista ja vaikeimmista kysymyksistä kelle tahansa jota kiinnostaa rahan historia. Näitä voi suhteuttaa Suomen markkoihin siten, että 20 hopeista tangaa oli yksi kultainen tillja. Tillja arvostettiin ainakin välillä viideksi kultaruplaksi, eli kahdeksikymmeneksi Suomen markaksi. Oltiin osa samaa valtakuntaa ja paikallinen raha liittyi yleisvaltakunnalliseen ainakin periaatteessa. 20 markkaa oli arvokas kultakolikko, nykyrahassa varmaan parinkin satasen arvoinen. Venäjällä oli tarkoitus poistaa käytöstä keskiaasialaisten emiraattien omat kolikot ja korvata ne yleisvenäläisillä kolikoilla, mutta koska paikallinen kansa rakasti omiaan, niistä ei päästy eroon ennen neuvostoliittolaista kultaruplaa vuonna 1924.
Ohos. Nyt tietää taas enemmän. Mulla on kumin lisäksi joku outo fiksaatio "lähi"historiaan ja luenkin siitä aina kun vain nukkumiselta ehdin. Jotenkin tuo 1600-1900 lukujen väli on jännä ja varsinki kaikki kansanparantajiin liittyvä. Siis ihan semmonen arkielämän historia on ylipäätään mielenkiintosta. Varsinkin Hätämaan tietäjä kansan kertomana sekä Jan Guilloun Noitien Asianajaja on jääneet mieleen hyvinä kirjoina. Ja teollistumisen aikakauden teknologia sekä kemia on kans lähellä syräntä vaikka itellä onkin peukalo keskellä kämmentä.
no en, en oo pöllimässä sulta sun elämäntyötä. en tiiä mimmosena mua pidät, mutta osoitan mielenkiintoa lanttien keräilyä kohtaan ja tykkään ku joku tekee mistä tykkää
>>253319 "En suoraan sanottuna usko että ennen tätä kuvaa olit edes kuullut mistään näihin kaukaisesti liittyvästäkään." Juu olen ollut siinä uskossa, että kolikoita on ollut vain Suomessa.
No hyvä :D Koitan kehitellä jotain tätäkin kiinnostavampaa (jos mahdollista) kolikkohommaa tässä lähitulevaisuudessa. Toisen maailmansodan ajan kolikoita mulla on aika läjä ympäri maailmaa, ja se on ilmeisesti kiinnostavaa aikaa muidenkin kuin minun mielestäni.