Ja panisin tuhannen mulkun vvoimalla. Ja en voisi katsoa silmiin, kun pidän sitä yhtenähienoimpana ominaisuutena tuossa tytössä heti tissien ja perseen jälkeen...
>>381906 Mua ei kiinnosta minkälaisia mielenterveysongelmia ryppyreikäni nuolijalla on, kuhan ei sekua täysin kesken hyvänä pidon. Hassu juttu, että jo muutenki hyvän näköset pikkulutkat rupiaa vielä kusettammaan, että saisivat vielä enemmän mainetta. Miks ne ei voi olla kuten me normaalit jotka antaa Ärrän takana olevan ison roskiksen vieressä iltasin?
Mää torkuttelin tuossa nelisentoista tuntia ku sessumies tuli ja herätti. Kello oli kasi illalla, perse paskassa ja kiire hakemaan lissää kalijaa. En muista mitenkään erityisemmin tarkasti tuota ajatuksen virtaa jota vilijelin eilen. Mutta sen muistan, että söin hyvin ja humalluin ihan liian vähän kalijasta. Nykki sitte hirvijällä häjällä yrittäny päästä pieneen pöhönään ja pääsinki. Kohta pittää vissiin taas yrittää niitä unihommia, että jaksaa huomenna juua lissää. Sinänsä kyllä harmittaa ku työttömyyspäivärahahakemus tuli laitettua niin myöhään, että tullee vasta torstaina eikä keskarina kuten ylleensä. Toivottavasti ne kolomesattaa riittää ny vielä tarpeellisseen määrään keskiketterää näinä muutamina päivinä.
Miten nää muuten nukut nukkumatta? Ettet vaan oo semmonen ku meikäläinen, että makkaat vaan sängyssä, rapsuttelet ittiäs kutisevista paikoista ja tuijjotat kattoon oottaen, että kyllä se kuolema vielä tullee ku oikeen kovasti toivoo?
>>382277 Yritän nukkua, ja pienessä horroksessa olin joitain jaksoja, en unessa. Silmät kiinni vaan, ja nyt kun vähennän, ja lopulta lopetan alkoholin, musta tulee perkeleen tylsä tyyppi. Teen sen, koska elimistö alkaa sanoa vastaan 18 vuoden alkoholismista joka räjähti kuusi vuotta sitten käsiin.
Olen joskus ihan koko päivän tai kolmekin päivää sängyssä hereillä silmät kiinni. Vois kokeilla taas muutamaa kaljaa, levyllistä pameja, ja neuroleptejä jotka eivät juuri toimi ilman alkoholia jos on krapula.
>>382287 Vain otettu lääke auttaa. Jos juopotuttaa tai nisteyttää niin siitä vaan, kuhan et sitte tee vaimosta ja muksuista mureketta harhoissas. Uni on kuitenki semmonen asia, että iliman sitä ei pärijää. Itelläki ollu vissiin jo seittemän vuotta Imovaneja hyllyssä. Työ/opiskeluhommissa oli jokapäivästä sen rouskinta vaikka sais vissiin vaan pari viikkoa ottaa kerrallaan. Nykyään ku on taas oloneuvottarena niin nukun minkä nukun viinalla ja muilla tropeilla joissa ei oo kolomiota kylessä.
Meidän kissillä oli erivärisimmut kuin David Bowiella. Vuosien kuluessa toinen silmistä tosin ilmeisesti jonkun tappelun seurauksena tulehtui ja piti viimein poistattaa. Eläinlääkäri teki siistin työn ja kissi oli yksisilmäisenäkin aivan sama herttaässä kuin ennenkin. Mikä yllättävää, kissin metsästysonni ei syvyysnäön kadosta pahasti kärsinyt. Toi oravan osia ja muuta paistia kuistille kuin David Bowie.
>>462989 En ole tuommoisesta puutteesta aiemmin kuullut. Kuvittelisi vain, että kahden silmän kasvattamisessa voisi olla muutakin takana, kuin pelkällä varajärjestelmällä varustautuminen. Jos silmät on miltei eripuolilla päätä, niin silloin tietysti ensisijaisesti lavennetaan näkökenttää; tästä hyötyvät petoja pakenevat saaliseläimet, kuten valtaosa linnuista ja jyrsijät esimerkiksi. Kissoilla petoina ei tämä ääreisnäkö kuitenkaan näytä olleen prioriteetti; silmät ovat suuntautuneet eteenpäin. Rynnäköiden ja loikkien mitoituksessa voisi kyky arvioida etäisyys tarkasti olla suureksi hyödyksi.
Olisi kissan aivojen evoluution osalta omituinen ja petojen kehitykselle epätyypillinen laiminlyönti jättää kahden aivoihin eri pisteistä suurelta osin päällekkäistä näkökenttää havainnoivan aistimen tuottama informaatiolisä prosessoimatta ja saalistajaa palveleva etu käyttämättä. Eikö?
Vai jaksaisiko @antimateria oikaista käsityksiäin?
>>463043 Joo, ei se toki mikään kotkankatse ole, kun ei ne metsästysloikatkaan järin kauas kanna. Turhauttaisi vain kissiparkaa sellainen maisemanihailukyky, jolla ei paistia irtoa. Ja parvekkeilta tuulen teille vetää tietysti se helvetillinen parcour-seikkailuvietti, yltiöpäinen luottamus liitelytaitoihin ja jokunen synnynnäinen lisäelämä. Oli mukava nähdä, miten nopeasti melko vanha kissa tottui yksisilmäisyyteensä, noin niinkuin metsästys- ja pallonnappausmielessä. Putoamisvaaroja ei meidän ympäristössä ollut, joten lisäelämät meni ilmeisesti kerralla sitten, kun vanhuus viimein tuli ja tavoitti. Uinahti nätisti kerällä sängyllä nukkuessaan.