Siinä unessa valvoin Ja minulla oli hopeinen haarniska Seisoin varjona vuorella Auringon kirkkaus otsallani
Ja maa oli uusi ja valmis
Siinä unessa lensin Haukkana lumisten vuorien ylitse Sydän tulvillaan kipua Jota juuri hylätty tuntee
Ja maa oli vanha ja hauras
Kivihuoneen lattialla Istuu nuori Aleksandra Keinuu hiljaa ees ja taas Suojaa käsin lintuaan Minä sanoin heille Tulkaa myöhemmin jos ollenkaan Minä sanoin heille Mitä kohta tulee olemaan
Siinä unessa itkin Poltin maahan kaupungin Kuten minun käskettiin Kuten mittani määrää
Ja maa oli uusi ja valmis
Siinä unessa heräsin Näin luojani kasvoista kasvoihin Enkä laulanut enää En enää nostanut päätäni
Ja maa oli vanha ja hauras
Suruhuoneen seinustalla Pölyttyvät kuvat nukkuu Katsoo hiljaa uniaan Muistamatta rakkaitaan Hän nousee päivemmällä Sukii käsin hiuksiaan Hän nousee päivemmällä Unohtamaan haamujaan