Niin, lapseni?

>>589147
Eikäku sitä mää vaan, että tuota...
Puolen vuoden eristäytymis-/ryyppäyttymis-/masentumisvaiheen jälkeen tuli työ_haku_apustuksen apustamana lähdettyä rinta rottingilla kokeilemaan vähän uusia töitä ja huomattua, että eihän tällaisen vähän autistisen rimpulan fysiikka eikä psyyke mitään tehdashommaa kestäkään. Tuntuu helvetin pahalta lopettaa hommat kesken kaiken, kun jo työhaastattelussa tunsivat, että olin tunnollinen työntekijä. Olinhan minä kai, vielä viime vuoden loppuun asti.
Eniten tässä ahdistaa olla mainettaan huonompi ihminen ja pettää muiden luottamus.
Toisekseen ahdistaa olla käytännössä aivan persaukinen. Ruuanlaitto alkaa näyttämään jo aika viherahomaiselta.

@digimummo
Niin, ja kolmannekseen sivuston kuulumisia ja tuota kommenttiasi lueskellessa ahdistaa se, että olenko minä nyt sitten eno vai setä ja kenelle :D

>>589148
Kinuat ittelles kuntoutuspolitutkimuksen. Sinne me muutkin kyvyttömät päädytään ennemmin tai myöhemmin. Mulla se oli vuos sitten ja loppuvuodesta tulee vuos täyteen saikulla. Tutkivat ja tökkivät tohtorit totes jo vuos sitten, että työkyvytönhän tuo on. Laittoivat sitten kostoksi työkokeiluun luvaten, että jos ei onnistu niin ei onnistu. No eihän siitä mitään tullu, it-piru vaappuja vuolemassa. Mulkerot vaan unohtivat kertoa, että se ei ookkaan enää kuntoutuspolin tutkimus vaan työkkärin haista-vittu-hommia. Karenssia ku julistivat niin kerroin siitä tohtorilleni joka rupes tehtailemaan mulle sairaslomia. Ku vuos tulee täyteen niin sitten hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.

Eihän ne varmaan sitä helpolla anna, mutta ei tässä enää muitakaan vaihtoehtoja oo jälellä. Kroppa on lopultakin menny rikki sen verran, että käveleminen on vaikeaa ja selkä vaivaa siihen malliin, ettei istumaan etes meinaa kyetä. Se vähäinen järkikin mitä oli aikonaan karkas jo 30 vuotta sitten. Mutta eipä sitä pääse oravanpyörästä jos ei suostu yrittämään ja yrittämään aina vaan uudestaan ja uudestaan. Mielellään sitä tekiskin töitä vaan eihän sitä mihinkään firmaan mennä selittämään, että voin tehdä tän ja tän verran tuommosta tai semmosta hommaa sen ja sen verran viikossa.

Mutta älä lannistu, rupeat vaikka kasvattamaan pilveä ja teet sillä pientä sivubisnestä ohessa niin kyllä sitä alkaa taas löytymään leivän päälle muutakin ku ylähuulta, heh.

>>589149
Elä mieti joutavia :D

>>589151
Elä mieti joutavia :D

Ehkäpä parempi niin :D

Tuohon pitempään pätkään en oikein osaa tulevaisuuden suhteen sanoa mitään järjevää tai sellaista mikä varmasti toteutuisi.
Tekisi mieli vain antaa omat asiat jonkun järkevämmän päätettäväksi. Omista valinnoista kun ei ole vuosiin tullut muuta kuin jälkeenpäin roppakaupalla pelkkää paskaa niskaan.

No tärkeintä on että työintoa riittää. Sillä voimalla se oikiaki työpaikka vielä löytyy. Älä luovuta

>>589148
Kuunteles yks juttu.
Kun olin nuorempi, mulla oli parin vuoden ajanjakso kun töitä ei ollu. Tällöin mä tein arviolta 6-7kk vuodessa töitä, koska se oli kesäsesonkityötä. Aina kun mä palasin pitkältä lomalta töihin, mä olin aina paskana. Sitä kestää sellanen parista päivästä viikkoon, niin selkäkivut lähtee. Kroppas ei oo vaan tottunu siihen vielä.

Lattialla kun nukkuu, niin selkäranka oikenee takaisin terveeksi. Samoin myös kaikki kehon luut alkavat palautumaan pakoilleen. Ei maksa mitään, vaikka siitä on hyötyä koko loppu elämälle. Lihakset taas liikuttavat luita, kun luut eivät ole jumi asennoissa, niin lihastenkin kyvyt palautuvat. Tämän voi tuntea kirjaimellisesti nahoissaan. Hyvin yleensä esiintyy kehon toisen puolen "ylikulumaa" ja tästä niitä kipuja tulee niveliin. Tätä voi pitää ihan huuhaana ennen kuin itse kokeilee. Siis tasainen ja kova nukkumis alusta. Painovoima ja keho toimivat sitten ihan luonnon mukaan. Lukuisat asiat ja vaivat ovat alkaneet parantua itselläni. Ei lääkkeitä ei laskuja ja parempi olo jonka tuntee.