Suomen kuumin maalivahti pidetään poissa jäiltä. Sen sijaan Farmi-Larmi ja Jussi "Koko kauden kateissa" Olkinuora pelaavat. Joukkue on kentällä aivan helvakon hidas (joka on monelta vuodelta toki tuttua) ja syöttelyt ovat kuin löysällä lerssillä kiekkoa huidottaisiin. Hazardisyöttöjä jaetaan jatkuvasti (löysällä lerssillä) ja alaspäin pelataan niin kauan, että vastustaja ehtii ottamaan kiekon. Hyökkäyspäähän kun mennään, niin pysäytetään eteneminen ja peli, heitetään kiekko kulmaan ja mennään sinne rökkyämään kiekkoa vahvemman vastustajan kanssa.
Välillä maagisesti tällainen pelimalli on tuonut mitaleja, jopa mestaruuksia, mutta kun siihen on tarvittu silloin - maaginen supervireessä oleva maalivahti - vähemmän hazardisyöttöjä - löysällä lerssillä pelaamisen loppumista alkusarjan lopulla, viimeistään sen on pitänyt kadota kuolemanpeleissä - kykyä oikeasti kaivaa ne kiekot hyökkäyspäässä kulmista sen sijaan, että hävitään ne väännöt ja tietenkin myös kykyä tehdä maaleja vedoistakin, erityisesti suoraan syötöistä ilman kiekon haltuunottoa ja ilman etenemisen pysäyttämistä ja mietintäkioskin perustamista
Ai ei saa mollata. Saa. Liikaa vääriä pelaajia, liikaa muihin asioihin keskittyvää Jalosta, liian vähän Patea ja liian vähän Heljankoa. Never forget.
