Rekisteröitynyt 03.01.2020 21:44:01
Nähty 2 päivää sitten
Sukupuoli Mies
Viestejä 1 141
Tageja annettu 369
Vierailuja 2 113
Medioita 43
Medioiden näyttökerrat 11 824
Plussia 440
Saavutuksia Ei ole
+1      
Olin aikaisemmin vankasti sitä mieltä, että "Terminator" on duologia. Ei ole muita, kuin ne kaksi elokuvaa.
Nyt kun uskaltautui katsomaan kolmoseen asti, niin tuntuu, että kaikki ensimmäisen elokuvan jälkeen on kuin itsensä parodiaa.
Ykkönen on kiistaton klassikko, vaikka loppupuolen erikoisefektit nykyään pistävätkin aika pahasti silmään. Aikanaan valkokankaalta katsottuna varmasti uskottavampi.
Kakkonen on toimintaelokuvana yhtä hyvä kuin muistinkin, mutta jatko-osana ykkösen tunnelmaan verrattuna tosi huono. Turhan paljon tahallista(kin) huumoria. Silti hyviä teemoja, vaikka täysin eri genre. Toivoisi melkein vaan samat hyvät efektit ykköseenkin. Näyttäisi niin hyvältä, ettei jatko-osia olisi ikinä tarvinnut tehdäkään.
Kolmosen... katsoin lähinnä läpällä. Siinä oli kaunis (ja Arskaankin vahvempi) naisrobotti, jolla oli itsestään laajentuvat tissit. Räjähdyksiä. Ihmiset käyttivät vielä kunnon (rumpujen päristelyn päätyttyä torille) palikka-Nokiaa. Niin, ja edellisten elokuvien touhulla ei ollut mitään merkitystä (enempi haittaa vaan), koska melkein kaikki kuolee kuitenkin.

Ärsyttävää... Perrkeleen kakstuhattari...
08.02.2022 11:11:25 | 11:13:14
#546220 [+2] Piilota Suosittele

Itse pidin erityisesti Terminator 2 elokuvasta. Nautin myös Terminator 2 - Judgement Day pelistä Amiga 500:lla. Muistan kun haettin se disketti kaupasta uutena, erityisesti jäi jostain syystä mieleen sen disketin etiketti vai mikä nyt oli kun se oli siihen diskettiin suoraan maalattu eikä siinä ollut sitä paperista etikettiä muistaakseni. Paras kohta pelissä oli kun hoksasi miten terminaattorin käsi korjataan.

08.02.2022 12:05:46 | 12:22:13
#546225 [+1] Piilota Suosittele

>>546220
Itsellä jostain kumman syystä lenti kaikki "lisenssipelit" ostamatta ja pelaamatta suoraan henkiseen roskalaatikkoon.
Toy Story 2 tuli tosin joskus uusien pelien puutteessa pelattua pleikkari ykkösellä täysin läpi.
SNES oli kyllä pelitarjonnaltaan parempi, mutta se piti pleikkarin ilmestyessä myydä naapuriin, koska "ei kai me nyt kahta pelilaitetta tarvita samassa huushollissa". No ei niin, onneksi PC:llä oli Doom ja Warcraft.

Niin tosiaan, Amiga. Komea kuva ja hyvä ääni. Tavallaan aikaansa edellä, mutta... vähän kaipaisi jotain hienoa taustamusiikkia kaiken muun sekaan. Joko sitä on vain tottunut ysärillä syntyneenä liian hyvälle, tai sitten...
Piti kuitenkin 90-00-luvun taitteessa naapurista potkukelkalla hakea käytetty Soundblaster, jolla sai mm. Doomiin musiikit ja äänet toimimaan samaan aikaan. Meni taskurahat ja upposin ainakin kerran ojaan, mutta kyllä kannatti. Vaikka olikin molempiin suuntaan ylämäki :D

E: Pääasia on, etten ole vieläkään katkera :D

[ 2 viestiä | ]