Toisen päivän tasainen kaljahönttyrä on kyllä puhdasta euforiaa. Ajatus kulkee aivan uusia virkistäviä latuja, ruoka maistuu ja kaikki elimistön hermojumit on rentona.
Voisipa olla kokoajan tässä tilassa....

Meinasin hakea vähän pizzaa (ei dillinger) ja katsoa Rumblen (2002), mutta natsi-Yle on poistanut kyseisen elokuvan valikoimistaan ja saanut hävitettyä sen näköjään Youtubestakin.
No, onneksi Mennen tullen sentään löytyy Areenasta. Viimeksi kun katsoin, niin "Youtube-version" kolmannesta jaksosta puuttui ääniraita kokojaan, koska musiikkia koskevat tekijänoikeudet...

Tuli viikko sitten viimeinkin laitettua Yle-vero hyötykäyttöön ja katsottua pitkästä aikaa Rentun ruusu Areenasta käsin, kun sinne pääsi kätevästi suoraan tuolla etäisesti televisiota muistuttavalla älyhärvelillä.
Tuon jälkeen onkin sitten soinutkin Irwinit päässä kokoajan, mikä ei oikeastaan ole huono asia ollenkaan. Mahtavaa musiikkia.
Ainoa miinus tosin on, että "tuollaisiakaan legendoja ei enää synny"-ajatus pyörii mielessä entistäkin vahvemmin.

And it will come
Like a flood of pain
Pouring down on me
And it will not let up
Until the end is here
And it will come
Through the darkest day
In my final hour
And it will never rest
Until the clouds are clear
Until it finds my dreams have disappeared

Juhlapedo on nekrofiili

Hyvää (ellei jopa entistä parempaa) uutta vuotta luolastolaisille.
Vaikea uskoa, että tälläkin sivustolla on tullut pyörittyä jo yli kolme vuotta. Toisaalta näinkin ilmeisen hyvässä seurassa aika rientää oletettua nopeammin.
Tekisi mieleni lievän nostalgian voimilla selvittää tähän pitempikin novelli, mutta tyydynpä vain sanomaan, että isoksi kiitokseksi täällä on edes pieni palanen sitä intterin nettiä, mihin itse olen tottunut.

hyvä julu kiki

Negridi.

Kyllä kun välillä katsoo noita uusimpia käyttäjiä, niin on kyllä aika tyytyväinen, ettei ole missään vaiheessa päässyt kenenkään ihon alle noin pahasti...

For what shall it profit a man, if he shall gain the whole world, and lose his own soul?

Country roads, take me home
To the place, where I belong

Tuli viikolla viimeinkin käytyä hierojalla (tai oikeastaan osteopaatilla) laittamassa paikat kuntoon.
Ei ole ihmekään, että on vuoden ajan vihlonut rintaa, toinen käsi puutuilut ja hermot ollut solmussa ohimoita myöten, kun vasemman puolen luut rintakehässä oli kuulemma aivan vinossa oikeaan verrattuna ja olkapää roikkui hädin tuskin paikoillaan.

Vähän vielä olutta ja Jaakko Teppoa, voi juku mikä lauantaiaamu.

"Meillä Pirkon kanssa on se vanha työnjako, että Pirkko käypi meillä töissä, kissa käypi metällä ja kissa hommaa liharuokaa pöytään"

"Ohan se Pirkko ehotellu, että ostettas meille koiraki, mut koiroohan myö ee tarvita, ku emäntä haukkuu vieraat ja isäntä syöpi jätteet ja juoksentellee häntä pystyssä ympäri kyliä"

Näin jälkeenpäin ajateltuna henkilökohtaisesti Naurunappulan hauskimpia puolia oli se, että vaikka kuinka koetti tehdä omalla käyttäymisellään selväksi inhoavansa kaikenmaailman anime-, turri- ja ponihomoja, niin loppujen lopuksi suurin osa silloisista seuraajista (/kontakteista) taisi kuulua kuitenkin ainakin yhteen edellämainituista ryhmistä.
En oikein tiedä vieläkään, mitä tuosta ristiriidasta pitäisi ajatella, mutta ainakin se oli tällaiselle keskeltä korpea kotoisin olevalle jollain tavalla mieltä avartavaa.

Minä olen karambola.
Hedelmä, kuin vanha viisaus.

Rupesin kuuntelemaan näin aamusta pitkästä ihan oikeaa musiikkia

fucked up how a goblet is a cup and not a tiny goblin

Potion seller!
I am going into battle and I want your STRONGEST POTIONS!

Mikä ihme siinä oikein on, että @Norgalas ja @Tyhmä-Antero (ja edesmennyt @Jimbo ) ajautuvat tuollaisen sonjamaisen tykistökeskityksen kohteeksi?
Suoraan sanottuna vituttaa katsoa joka päivä jonkun sonjahomon paskanjauhantaa jostain ties mistä rättipäiden ja neekereiden (tai ihan kenenkään vaan) toilailuista ja mitenkä se on näiden ja näiden vika.
Pilasitte jo kaikki kuvalaudat ponihomojen jälkeen, jättäkää edes tämä sivusto rauhaan.
Menkää vaikka kiusaamaan Nediä Facebookiin.

"Once you eliminate the impossible, whatever remains must be the truth."

Juuh elikkäs, puoli vuotta kestäneiden lääkärissä ravaamisten, veritestien (kuulemma verrattain hyvät arvot 👌), lääkekuurien ja tämän viikon mahatähystyksen jälkeen mukavaa huomata, että syy närästyksenomaiseen selkäpuolelle asti ulottuvaan päivittäiseen poltelevaan tunteeseen (jotka eivät aiemmin loppuneetkaan, kuten luulin) ei olekaan välttämättä ollut mahassa tai ruokatorvessa vaan mahdollisesti kokoajan jossain selässä.
Pitänee varmaan kesällä käydä jollain hierojalla pistämässä selkä kuntoon, niin ei tarvitse ehkä vähään aikaan pelätä kuolevansa ties mihinkä luulotautiin.

Jaloviinaa, saunaa ja Kari Tapiota. Täydellinen lauantai-ilta.

Tuumailin tässä, että tuli tapettua Trite Mk. I ehkä liian aikaisin.
Marraskuisen flussan jälkeen vaivannut (lääketiedettä ymmärtämättömän sanoin) jokin tosi vahvaa närästystä muistuttava rintakehää päivittäin ja etenkin öisin repivä kipu alkoikin vähitellen viikko sitten hellittämään ja en vielä kuollutkaan.
Elimistö ilmeisesti säikähti pahanpäiväisesti ja alkoi korjaamaan itse itseään, kun pitkään odotettu mahalaukun tähystys peruuntuikin kiinanpöpön takia.

Merkillistä.
Toisaalta parempi näin, koska en yleensä ihan vähässä pakossa halua sairaalassa pyöriä, ja tässä nykytilaanteessa entistä vähemmän.