perjantai, 7. lokakuu 2016

Kaarre
________







Jae ja taitettu sivu sen kohdalla.

Se lukee itseään salaa valveen välissä.



Ratakiskojen ääntä ja pitkä kaiku aavalla joka pysähtyy kosteaan sumuun.

Se hukkaa itsensä sydämen pauhuun ja pirstaloituu.



Tämä joka on ja olkoon. Näin on paha.

Et voi päättää. Et voi myöskään päättää mitä tauluun maalataan.



Et ole koskaan yksin. Yksin on vain puhe joka umpikujaan vie.

Katso hiljaisuutta ja kävele saatanaa vastaan ja ohi.



Käännä uudelleen samaan suuntaan, ehkä ei siksi että saisit elää.

Nyt heti ei tule koskaan, eikä huominen. Kellä sana on sen jakakoon.



Epäröinti on luvallista kun on nähnyt jotain rumaa.

Ilo on luvallista kun on saanut kokea jotain kaunista.



Ajatus ja hämmennys sen laajuudesta.

Sen ymmärtää aamun auringossa ja janoaa koskettaa totuutta.



Luonto lipuu uomaansa ja jalka mittaa polkuja tuttuja.

Se löytää tien ja on puhunut pitkään.



Tätä ei ole ja olkoon. Se on hyvä.

Voit päättää. Voit päättää miten ruumis poltetaan.



Käännä uudelleen eri suuntaan, ehkä siksi että halusit kuolla.

Nyt heti ei tule koskaan, eikä huominen. Hiljaisuuden väkivaltaa.



Madot vaeltaa, muurahaiset rakentaa, tie aaltoilee ja aika pysähtyy.



En näitä anna pois, mutta en enää ikinä sinulle puhu Perkele.

Sait jo liikaa. Loput otin itse.

________________________________________________________



“You can get the monkey off your back, but the circus never leaves town."

- Anne Lamott

“Hate must make a man productive. Otherwise one might as well love."

- Karl Kraus

"Sehän pyörii kuin pieru nahkahousuissa..."

- sanonta



Harvemmin tykkään kommentoida omia kirjoituksiani... joten vältän sen tekemisen tälläkin kertaa. Jätän vain muutaman muka-arvoituksellisen tärppisanan: raamattu, luonto, yksinäisyys, omakuva, lumihanki, taktiili kokemus, päihteet, viha, alakuloisuusuuden kauneus/onnellisuus.

Meinasin laittaa Ministryä, mutta sehän on perjantai. ;)