Voi sentää, taasko kekkuli on ymmärtänyt päin persettä.
”Suomi on selvästi EU:n keskitasoa korkeammalla asukasta kohti lasketulla bkt:n tasolla. Korkean hintatason huomioiva ostovoima- korjattu bkt asukasta kohdenkin on Suomessa 15 prosenttia koko EU:n tasoa korkeampi.”
”Me olemme Euroopa Unioni” EVAn Fakta sarja 2001, sivu 16 (Suomi listassa kuudentena)
>>533458 Vihjaatko nyt ikääni ja siihen kuinka ihminen on elämänsä alku- ja loppupäässä nettosaaja ja työelämässä nettomaksaja, vai jonkinlaiseen keskiarvoon, jota on kenenkään täysin mahdoton arvioida jos elämä on vielä vaiheessa, vai kenties juuri tämä hetkiseen tilanteeseen ja siihen kuinka juuri nyt maksan veroja vs. käytän julkisia palveluita.
Yhtä kaikki tuo vaatisi niin paljon laskemista, että epäilen keneltäkään löytyvän niin paljon viitseliäisyyttä, että lähtisi selvittämään asiaan vain sen vuoksi, että joku anonyymi kommentoija huumorisivulla tuli sivusta viisastelemaan.
>>533567 Mä vihjaan että valtion työntekijät eivät ole nettoveronmaksajia, vaan he ovat verovarojen saajia. Siksi valtion työntekijöiden pitää kunnoittaa sitä palkanmaksajaa ja palvella häntä, eikä esittää hänelle jotain suomen kuningasta.
>>533641 Ei se ole alemmuusskompleksi. Nettovaronmaksaja on sun työnantaja ja palkanmaksaja. Sä et ole suomen kuningas. Sä oot jokaisen kansalaisen palvelija ja orja. Sä oot alinta kastia.
>>533955 Josta päästäänkin hienosti alkuperäiseen väitteeseesi siitä kuinka mielestäsi Sanna valehtelee sanoessaan Suomen kuuluvan unionin vauraimpiin maihin. Yritin sulle tätä jo aiemmin selittää, mutta ethän sinä ymmärrä, joten väännetään sitten rautalangasta.
Otetaan esimerkiksi Italia. Italia on täynnä rikkaita kotitalouksia joilla on omaisuutta keskimäärin enemmän kuin Suomalaisilla. Miten on mahdollista, että Italian talous siitä huolimatta on perseellään?
Vauraus ei muutu talouskasvuksi jos rahojen päällä istutaan. Tästä tulee sanonta ”On kansantaloudellisesti väärin antaa hölmöjen pitää rahansa”. Kotitalouksien varallisuudella ei ole mitään tekemistä valtion varallisuuden kanssa. Tähän kun vielä lisätään huikea työttömyys ja heikentynyt vienti, ei tarvitse ihmetellä miksi Italian kilpailukyky on pudonnut rikkaista kansalaisista huolimatta.
Kun siis Sanna puhuu maan vauraudesta, hän ei puhu yksittäisten kotitalouksien keräämästä varallisuudesta ja siitä miten paljon kullakin on tilillä rahaa, salkussa osakkeita, pihassa autoja tai luottotilillä velkaa. Pelkkä BKT ei sekään muuten ole aina hyvä mittari ja siksi usein käytetäänkin ostovoimakorjattua bruttokansantuotetta.